Infosivu Sisältösivu Oulun kaupunki Keskustelusivu Palautesivu Mondonet

Onko Oulu pitkään merikaupunki?

Miten Oulujoen suisto saadaan säilymään?


Kalastajia jokisuistossa

OULU 1997,
HEIKKI KIRSTINÄ

Oulujoen suisto on syntynyt sekä luonnonvoimain että ihmiskäden kautta. Sen vesialueet saarineen ovat kaupungille luonteenomaisia ja maisemallisesti merkittäviä. Kun luodaan visioita, on tärkeää pohtia, miten suistoaluetta tulisi pitkällä aikavälillä kehittää niin, että jokisuistoon liittyvät maisemalliset arvot säilyvät.

"Suistoa kehitetään maisemallisena kokonaisuutena, johon vesialueet kuuluvat. Maiseman merkittävyys otetaan huomioon keskustan ja Toppilan rantojen rakentamisessa", sanoo yleiskaava-arkkitehti Kristiina Anttonen.

Jokisuistoon, Koskikeskukseen on rakennettu kauneuspato, joka estää veden tyhjentymisen uomasta. Kauneuspatoja tarvitaan lisää, jotta vesipeilit säilyisivät, painottaa Anttonen. Padotusalueeksi tulisi saada ensisijaisesti Merikosken siltojen yläpuoli.

Rommakonselän saaret antavat uusia mahdollisuuksia kaupungin keskustan kehittämiselle, esim viheralueina. Tulisiko esimerkiksi Hevossaareen ja siitä Hietasaareen rakentaa sillat kevytliikenettä varten?

"On esitetty kysymyksiä, pitäisikö suistovyöhykkeen ranta-alueiden olla kaupunkimaisia vai pitäisikö korostaa niiden ekologisia puolia? Suistoalueen suunnittelussa joudutaankin tasapainoilemaan urbaanin rakentamisen ja luonnonsuojelun välillä. Vastauksia on vaikea antaa."

Karkaako meri

Oulun seudulla maankohoaminen on keskimäärin 6,9 mm vuodessa. On arvioitu, että maa kohoaa vielä noin 100 metriä, ja että kahden tuhannen vuoden kuluessa Perämeri muuttuu sisäjärveksi.

Useimmat suomalaiset rannikkokaupungit on rakennettu välittömästi meren rantaan. Maan kohotessa muutamat kaupungit eivät ole pystyneet laajentumaan riittävästi ja ovat menettäneet kosketuksen rantaviivaan. Pysytäänkö Oulussa meren äärellä vai annetaanko meren karata, kysyvät suunnittelijat.

On ennustettu, että vuoteen 2100 mennessä Mustasalmi maatuu ja Hietasaareen yhtyvät sen edustalla olevat Tiiransaari, Kiramosaari, Sorsasaari ja Pajusaari. Johteensalmi on maatunut jo ennen tätä sekä Hartaanselälle ja Rommakonväylälle kohonnut lukuisia saaria.

Veneliikenteen karikot

Lähiaikoina on päätettävä, miten tulevaisuudessa turvataan kaupungin venesatamaan pääsy. Pitäisikö esimerkiksi Vihreäsaaren ja Hietasaaren välinen Johteensalmi ruopata ja leventää sekä ohjata veneilijät sen kautta mereltä kauppatorin rantaa? Tätä ratkaisua puoltaisivat maisemalliset näkökohdat: Oulu esittäytyisi tulijalle positiivisella tavalla.

"Jos veneväyläksi ruopataan Johteensalmi, tulee kulku Vihreäsaareen muuttaa tapahtuvaksi Nuottasaaresta Rommakonväylän yli. Vihreäsaaren tuleva käyttö on vielä avoin", mainitsee Kristiina Anttonen. Neste poistaa sieltä öljysäiliöitä, joten kaupunkikuvaa häiritsevät tekijät vähenevät.

Oulujoen suisto saarinen on maisemallisesti arvokas alue. Sen suunnittelussa on otettava huomioon maan kohoaminen ja vesialueiden säilyminen.



Lähetä palaute
Kiitos!
© COPYRIGHT
Rosamondo Oy 1997-2005a