Infosivu Sisältösivu Oulun kaupunki Keskustelusivu Palautesivu Mondonet

Uudelle vuosituhannelle Oulussa:
Kaupunkiterminaali, telematiikkaa, citylinja...

Keskikaupunki,
paikallisliikenteen
matkakeskus

OULU 1997, PEKKA ISAKSSON

Koskilinjat Oy:n liikennepäällikkö Pekka Aalto haluaa virittää uudelleen keskustelun joukkoliikennekadusta. Joukkoliikennekeskustelu tyrehtyi aikanaan 1980-luvulla siihen, kun Isokatua ei saatu kaksisuuntaiseksi.

Voisi kysyä, millainen Oulun keskikaupungin pitäisi olla paikallisliikenteen matkakeskuksena. Missä paikallisliikenteen matkakeskuksena toimiminen konkretisoituisi, ja miten.

Joukkoliikenne sujuu Oulussa

Oulun joukkoliikenteessä ei ole uudelle vuosituhannelle siirryttäessä odotettavissa suuria mullistuksia. Telematiikka otetaan käyttöön tiedottamisessa. Muutama nivelbussi ehkä ilmestyy katukuvaan. Raksilan ja Hietasaaren välille harkitaan ns. citylinjaa, joka kulkee Kauppatorin kautta. Sosiaalista liikennettä hoitaa muutama pieni tilausbussi.

Keskikaupungin läpi kulkeva linjaverkosto on osoittautunut hyväksi. Toinen vaihtoehto olisi syöttöliikenne keskustan reunamille, mutta siitä ollaan luopumassa niissäkin kaupungeissa, joissa se on ollut ratkaisuna.

Oulun joukkoliikenteen pulma ei ole reittiverkosto eikä kalusto, koska Oulun kaduilla pystytään ajamaan isoillakin busseilla. Ongelma on kaupunkirakenne. Maankäytön suunnittelu on johtanut asumalähiöihin, joista kuljetaan keskustaan ja takaisin henkilöautoilla.

Lähivuosien suuri kysymys myös paikallisliikenteen kannalta on kaupunkirakenteen tiivistäminen niin, että joukkoliikenteestä tulee kannattavaa. Keskustassa ja sen lähialueilla pitää olla asukkaita ja palvelut kunnossa. Keskikaupungin pysyminen elävänä on ehdoton edellytys myös toimivalle joukkoliikenteelle.

Paikallisliikenteen matkakeskus

Uusi visio paikallisliikenteen "tapahtumakeskuksesta" koskee koko ydinkeskustaa, jossa on ratkaistava yhtä aikaa joukkoliikenteen, henkilöautoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittäminen. Liikennesuunnittelua ei voi pilkkoa, koska siinä jos missä kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Kaukoliikenteen keskus paikallistuu edelleen Raksilaan, mutta mihin paikallisliikenteen matkakeskus lokalisoituu, se on avoin kysymys. Uutta parkkitaloa ei rakennettukaan ns. Liiton talon paikalle vaan Meritulliin, jolloin ongelmaa siirrettiin tulevaisuuteen.

Koskilinjojen liikennepäällikkö Pekka Aalto on yhä valmis osallistumaan kävelykatukeskusteluun. Hän sanoo suoraan, että eläkkeelle jo jääneen liikenneinsinööri Mauri Myllylän ideoima paikallisliikennekeskus on viisasta sijoittaa Isollekadulle.

"Joukkoliikenteen on päästävä aivan ydinkeskustaan. Ulkokehäpalvelu ei riitä, koska käyttäjät ovat keskustassa. Nykyinen Isonkadun ja Torikadun malli johtaa siihen, että palvelut ovat huonoimmat siellä, missä niiden pitäisi olla parhaat", toteaa Pekka Aalto.

"Ykköstoive on siis edelleen joukkoliikennekatu, ja kannatan yhä Isokatua. Siihen on useita syitä, muun muassa se että Isokatuun on satsattu paljon: se on pohjustettu ja pinnoitettu raskasta kalustoa varten, ja sen pysäkit ovat paremmat kuin Torikadun pysäkit."

Isokadusta yhdistelmäkatu

Pekka Aalto suhtautuu epäillen Torikadun muuttamiseen joukkoliikkennekaduksi. Jos parkkitalo rakennetaan Torikadun varteen, se on rauhoitettava henkilöautoliikenteelle.

"Ja jos bussiliikenteen pitäisi nousta Torikadulta Merikosken silloille, on Pokkitörmän kohdalla tehtävä suuria muutostöitä. Ei ole järkevää tehdä Torikadusta uutta Isoakatua, jolla kaikki ovat sekaisin: bussit, henkilöautot ja kevyt liikenne. On parempi rauhoittaa Isokatu busseille ja Torikatu henkilöautoille."

Koskilinjojen liikennepäällikkö Pekka Aalto haluaa Isonkadun varteen rakentuvan eräänlaisen kaupunkiterminaalin ilman varsinaista terminaalirakennusta.

Isokadulle mahtuisivat bussit, jalankulkijat ja tietyssä määrin henkilöautotkin, ainakin parkkitaloon menevät.

Terminaaliin kuuluisi kaksi pysäkkiparia, toinen Otto Karhin puistossa, toinen Kauppurienkadun kulmassa. Isokadun kehittämiseksi on esitetty myös visioita, joissa koko Saaristonkadun ja Hallituskadun väli olisi ikään kuin samaa pitkää pysäkkiä.

"Tällöin myös telematiikka voidaan ottaa järkevästi käyttöön matkustajia palvelemaan. Ensimmäisessä vaiheessa pysäkeillä olisi samanlaiset sähköiset aikataulut kuin nykyään lentoasemilla. Myöhemmin tauluilta näkyisi aikataulun lisäksi bussien todellinen lähtöaika", Pekka Aalto ideoi.

"Telematiikkaan on turha investoida, jos infrastruktuuri on kehno. Ensin pitää tehdä väylä- ja pysäkkiratkaisut ikään kuin kivijalaksi. Jos se jää huonoksi, ei sille ole järkevää rakentaa huippunykyaikaista tietojärjestelmää."

Aalto arvelee, että joukkoliikenne on Oulussa ensi vuosituhannella hyvin samankaltaista kuin 1990-luvun loppupuolella. Kiskoille joukkoliikennettä ei siirretä, ja bussien polttoaineena pysyy dieselöljy. "Kun nykyiset bussit vanhenevat, otetaan automaattisesti käyttöön tiukemmat päästönormit täyttävä kalusto. Myös bussien korirakenne noudattaa klassissa linjaa tosin niin, että matalalattiaiset bussit yleistyvät."

Citylinja ja reittitakseja

Jonkin verran uutta on kuitenkin tulossa. Muutaman nivelbussin ilmaantuminen Oulun kaduille ei ole mahdotonta. Harkittavana on citylinja Raksilasta Kauppatorille ja sieltä edelleen kevyen liikenteen siltojen kautta Hietasaareen. Linjalla ajattaisiin pikkubussilla nonstoppina.

"Sosiaalisessa joukkoliikenteessä otetaan käyttöön palvelulinjat tai kutsutaksit. Ihmiset soittavat tilauskeskukseen, kun tarvitsevat kuljetusta, mutta reiteillä ei ajeta säännöllisesti", Aalto visioi.



Lähetä palaute
Kiitos!
© Copyright
Rosamondo Oy 1997-2005