Kansi
HitIt!
NoMiss?
Info

Index


Internet Link Exchange

Talvimeri matkailukäyttöön
Perämeren Jäätikkötie
merkitään joka talvi

    Oulussa joskus vuonna 1995 kiteytynyt idea Arktisesta Jäätiestä on konkretisoitunut Oulu - Kemi - Tornion alueella jo vuosina 1996 ja 1997.
    Arctic Ice Road on ollut parin kuukauden ajan ajokunnossa, tampattuna ja viitoitettuna Perämeren jäällä Oulusta Kemiin. Tavoitteena on saada se joka kevät ajokuntoiseksi Oulusta Ruotsin Luulajaan.

    Pentti Kiviranta © Rosamondo Oy 12.2.1997, 24.4.1997, 16.8.1997

Perusidean mukaan Perämeren Jäätikkötietä voidaan liikkua reellä, moottorikelkoin, suksin, jalan, maastoautoin. Matkan varrella olisi tarjolla monia palveluja.

Perämeren Jäätikkötie on sovittu pilottihankkeeksi, matkailualan kokemuksia lisääväksi kokeiluhankkeeksi, kun Pohjanlahden pohjoiselle rantakaarelle kehitellään lisää vetoa. Tavoitteena tällä Perämerenkaareksi ristityn rannikkoseudun yhteistyöllä on voimistaa alueen matkailuelinkeinoa ja lisätä työllisyyttä.

Rekikoirat väsyvät tai vetävät

Uudet matkailupalvelut ovat jo herättäneet kansainvälistä kiinnostusta: missään muualla maailmassa ei ole arktisia olosuhteita näin lähellä sivistyksen palveluja. Perämeri umpeen jäätyvänä arktisena merenä tarjoaa todella eksoottisia tunnelmia.

Yksi innostuneimpia Arctic Ice Road -idean toteuttajia on koiravaljakkoyrittäjä Heikki Sormunen Kemistä. Oulun - Kemin tienoon poliittisten päättäjien soisi visusti pohdiskelevan sitä, mitä Sormusen vertaus sisällään pitää:

"Rekikoirat ovat upea malli yhteistyöstä. Jo yhden koiran uupuminen näkyy lopputuloksessa." Näin sanoo Sormunen.

Idea kehiteltiin toteutuskelpoiselle tasolle jo aiemmin virinneiden keskustelujen pohjalta Arctic Weeks Oulu Finland ry:n piirissä talvella 1996.

Kun Arktisten Viikkojen Kimmo Lehtinen sitten ehdotti yhteisen, viitoitetun ja palveluita tarjoavan moottorikelkka-, koirareki-, maastoauto- ja hiihtoreitinrakentamiseksi ns. Perämerenkaarelle, asiasta innostuttiin Kemi-Tornio -alueen kehittämiskeskuksessa heti.

Postinkuljetusreitti

Reitti toimi jo talvella 1996, jolloin Oulun Arktisten Viikkojen yhteydessä kuljetettiin historiallista perinnettä noudattaen postisäkki Oulusta jäätietä pitkin Kemiin. Postisäkin vastaanottivat Kemissä Marja-Leena Laitinen ja Seppo Lankinen, jotka näkivät Arctic Ice Roadin sisältävän mahdollisuuden mm. Kemin LumiLinnan saaman kansainvälisen julkisuuden jatkohyödyntämiseen.

Kemi-Tornio -alueen kehittämiskeskuksen projektisihteeri Sirkka Lääkkö tarttui ideaan tavoilleen ominaisella määrätietoisuudella, ja Arctic Ice Road on saanut täksi talveksi jo paljon lihaa luittensa päälle.

Perämeren Jäätikkötie -projekti toteutettiin 1996-97 maakunnan kehittämisrahaprojektina sekä EU:n aluekehittämisrahoituksen tuella.

Kemi - Tornio - Haaparanta -alueella oli jo kymmenisen vuotta kehitelty Meri-Lappi -markkinointia, kun tunturialueet vetivät matkailijat vauhdilla ohi tienvarsien vähäisten palvelujen. Lopulta ymmärrettiin, että tunturialueen matkailu voi tukea rannikkoalueen matkailua ja päin vastoin.

Rannikolle piti vain keksiä omaperäisiä, alueen luontoon pohjautuvia toimivia palveluja, jotta turistit hiljentäisivät matkan varrella. Kemissä panostettiin jäiseen mereen: jäänmurtaja Sampo hankittiin matkailukohteeksi. Sitä seurasi yltiöpäinen mutta loistavasti onnistunut suunnitelma maailman suurimman lumilinnan rakentamisesta. Lumilinnan valmistuttua Lapin-turisti ei vain hiljentänyt matkallaan ylös tuntureille, vaan jopa pysähtyi Kemiin kokonaan.

Kateellisuus ei kannata

Sammon ja LumiLinnan menestys on saanut kemiläiset suhtautumaan koko Perämeren rannikkoalueen ja Tunturi-Lapin matkailun kehittämiseen ennakkoluulottomammin kuin etelämpänä asuvat.

Kemiläiset eivät suinkaan ole röyhistäneet rintaansa liikaa, vaan ovat valmiit jakamaan menestystään muillekin.

Kateellisuus siitä, että alueen muut matkailuhankkeet hyötyisivät Kemin LumiLinnan saamasta suosiosta, olisi järjetön. Matkailualan yrittäjien on tärkeää yhdistää kaikki voimansa, jotta täällä on tarpeeksi palveluja silloin kun todellinen rynnistys alkaa, kuvailee linnanherra Seppo Lankinen ajatuksiaan.

Arktinen ralli, Susimetsä

Perämeren Jäätikkötie -pilottihankkeen puitteissa on syntynyt uusia, jalostettuja sovelluksia. Koiravaljakkoretkiä järjestävä Heikki Sormunen kehittelee Susimetsää Randy Riggsin ja Wolfman Jackin tyyliin. Keminmaan Metsä- ja Puualan oppilaitoksen kurssilaiset ovat perustaneet Iglukylä ry:n, joka rakentaa Arctic Ice Roadin varteen kymmenien lumi-iglujen kylän. Haaparantalaisella Pauli Mannisella on mm. uudentyyppinen turkistireki kehitteillä.

Monet muutkin ovat huomanneet Jäätikkötien kelpoisuuden omiin projekteihinsa. Esimerkiksi Tundra-Ralli ajetaan osaksi Jäätikkötietä pitkin. Dakar-ralli tyyliin down by the Kemijoki on edelleen kehitteillä.

Lisäksi Haaparannalla on kehitetty aivan uudentyyppinen avoreki yleisönkuljetuksiin mm. jäätiellä.

Kuntien tuki välttämätön

Oulun alueen yrittäjien on ollut vaikea tarjota oheispalveluita Arctic Ice Roadille. Yrittäjien lisäksi myös virkamiesten suhtautuminen on ollut pohjoisempana luottavaisempaa kuin Oulun seudulla. Esimerkiksi Länsi-Pohjan yrittäjäjärjestö on todennut, että Arctic Ice Road liitännäisineen on järkevä: se tukee yrityksiä ja yhteistyötä oikealla tavalla.

Kemin ja Tornion työvoimatoimistot ovat lausuneet mielipiteenään, että projekti tarvitsee aluksi yhteiskunnan tuella palkattuja työntekijöitä. Heistä voi kehittyä alueelle uusia yrittäjiä.

"Jo nyt on nähtävissä tarve siirtyä yhteisen markkinoinnin alle", arvioi Sirkka Lääkkö.


© Rosamondo Oy

Mondonetin kaikkien sivujen copyright on julkaisijalla:
Rosamondo Oy,
Isokatu 30, PL 453, 90101 Oulu
Lähetä viestisi emaililla toimitukselle,
mondo@mondonet.com
tai käyttämällä palautesivua.
Kiitos!



Arctic Ice Road

Kemin tienoilla jäisen meren hyödyntämisellä on kannatusta.